MIKÄ SHAKTAJOOGA?

Shaktan ydin on suoritusvapaus. Olennaista on rentoutus ja nautinnon kautta tekeminen ja siksi tämä suuntaus sopiikin kaikille. Ulkoisesti asanat voivat näyttää tutulta kenelle tahansa joogan harrastajalle, mutta sisäiset prosessit erottavat traditionaalisen joogan moderneista sisaruksistaan. Usein ensikertalaisen sanat ensimmäisen harjoituksen jälkeen ovatkin, että olipa harjoitus erilainen kuin mikään koskaan aiemmin koettu.

Tuntimme pidetään aina saman autenttisen joogasysteemin pohjalta, joten harjoituksen sisältöön ei vaikuta kenen ohjaajan tunnille osallistut. Haluamme välittää joogatunneillamme tärkeimmän asian –  lempeyden. Omaa kehoa kuunnellen saavutat asanoissa vaivattomuuden ja tyyneyden.
Moni yhdistää nykyään joogan jumppaan tai venyttelyyn, mutta tunneillamme tulet huomaamaan, kuinka jooga on jotain ihan muuta. Opettajamme ovat koulutettuja ammattilaisia, jotka ymmärtävät taustalla olevan traditionaalisen tieteen, sekä myös modernin käsityksen ihmiskehosta.

Haluatko kokeilla Shaktajoogaa? Ilmoittaudu Johdatus Shaktajoogaan -tunnille.

Alta löydät myös blogitekstimme sekä muutamia podcast-suosituksia, joista voit ammentaa lisätietoa. Tervetuloa matkalle traditionaalisen joogan äärelle!

ÄÄRILAIDASTA TOISEEN

On syytä muistaa miksi pysähtyminen kannattaa pitää osana kokonaista arkea.
Tässä yhdellä viikolla sain kokea äärimmäisen rentouden ja suoritusvapaan olotilan, sekä äärimmäisen stressaavan ja kiireisen olotilan saman viikon sisään.
Kaikki tapahtui nopealla aikataululla ja se sai minut pohtimaan, millaisten linssien kautta meistä jokainen päivittäin kohtaa toisensa – ja entä millaisen kokemuksen saamme maailmasta sen hetkisen mielentilamme kautta?

Mielentila vaikuttaa suoraan siihen, minkälaisena koemme maailman – miten suhtaudumme ympäristöömme, muihin ihmisiin ja itseemme. Kun mieli on stressaantunut, huonot luonteenpiirteet kärjistyvät. Keskittymiskyky heikkenee. Alkaa ärsyttää ja aikaa hukkuu epäjärjestykseen – usein asioiden kontrolloinnin tarve kasvaa.
Alamme siis nähdä maailmassa enemmän vikoja kuin täydellisyyttä.
Fyysisiä oireitakin tunnistetaan monia – hengitys tihenee ja vatsassa, rintakehässä sekä selässä tuntuu jännitteitä. Kun näin tapahtuu minulle, tuntuu, että en ole enää oma itseni (tai todella huono versio itsestäni) ja se saa minut ärsyyntymään entisestään ja kierre on valmis.

Kun mieli on rento, keho on rento ja hyvät luonteenpiirteet nousevat esiin. Asiat saavat levätä juuri kuten ovat ja tilanteet järjestyvät kuin itsestään. Hermosto lepää, ruoansulatus toimii, aineenvaihdunta (ja mielenvaihdunta) on tasapainossa.

Miten pysähdyn ja päästän irti?
Irti päästäminen on ehkä kaunein lahja, jonka voit itsellesi antaa. Riippuu tilanteesta, mutta useimmiten siihen ei tarvita kuin hetki, yksi metsäkävely, yhden hyvät löylyt tai yksi asanaharjoitus.
Tärkeää on kuitenkin muistaa, että rentoutuminen tapahtuu ilman itsekuria ja ponnisteluja, sillä se on ihan ookoo, että välillä stressi ottaa vallan. Äärilaidoissa käyminen antaa perspektiivin sille, mikä on sinun kultainen keskitiesi – sinun tasapainosi. 

Kaisa <3

JOOGIN TARINA

Varmaan tarinoita on yhtä monta kuin joogejakin, mutta tässä hieman omia pohdintojani joogina olemisesta.

”Vieläkö harrastat joogaa?” on yleisin kysymys, jonka kuulen. Se saa minut miettimään, harrastanko todella – vai onko jooga jotain, joka on vain arjessani, samoin kuin nukkuminen ja syöminen – kenties voisin sanoa, että harrastan elämää.

Vaikka sana harjoitus tunnettiin jo riimukirjoituksen aikana ja se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että harjaannutan itseäni jossain asiassa paremmaksi, on sana harrastus alkanut tarkoittaa meille jotain ihan muuta – vanhasta sanasta on jäljellä siis vain etäinen kaiku.

Meidän kulttuurillemme niin tuttu, helpoksi koettu tyyli on paloitella asiat lokeroihin. Se tuntuu turvalliselta, sillä silloin voi helposti siirtää yhden laatikon hetkeksi syrjään. Kaikki tekemisemme ovat erillisiä toisistaan ja koko lineaarinen päivärytmimme koostuu tuntien ja minuuttien jaottelusta.
Kun lokeroimme asiat, lokeroimme samalla myös itsemme.

Traditionaalisen joogin elämä opettaa kokonaisvaltaisuutta, silloin asiat eivät ole irrallisia toisistaan, vaan kaikki mitä teen (tai en tee) oikeastaan harjaannuttaa minua joogan tiellä.
Tällöin esimerkiksi kysymys: ”Pidätkö taukoa joogaharjoituksesta?” tuntuu jokseenkin hämmentävältä, sillä vaikka en levittäisi joogamattoa, on jooginen harjoitus – eli kokonaisen elämän opettelu, aina mukanani.

Kaisa <3

KOKONAISVALTAINEN KOKEMUS

Shakta voidaan yhdistää Kaula tantraan joka on shaktaperinteen ylistetyimpiä koulukuntia. Nimi tulee sanskritin sanasta kula. Se viittaa kokonaiseen tai itsenäiseen yksikköön.
Intiassa sana tantra tarkoittaa vedisen tieteen syvää hallintaa ja sen elämistä, eikä sitä yhdistetä seksuaalisuuteen, kuten länsimaissa on tapana.
Shaktajooga hoitaa ihmistä hienovaraisesti muun muassa kehon liikkeiden (Asana) ja hengityksen (Pranayama) avulla.

Modernissa, länsimaisessa yhteiskunnassa olemme tottuneet erottelemaan kehon ja mielen erillisiksi, joilla on omat toimintonsa ja tarkoituksensa. Tämä on lähtökohta sille, miksi nykyään ajattelemme kaikesta irrallisina osina. Olemme menneet ajattelussamme jopa niin pitkälle, että nykyään miellämme, että ihminen on kuin kone – tai jopa, että ihminen ON kone.
Tässä modernissa, fysikalistisessa kuvassa, joka meillä on maailmasta, käsittelemme kehoa robottina, jota voi muokata ilman sen syvällisempää ajatusta mielen vaikutuksista sen toimintaan. Toki monet holistiset hoitomuodot edelleen ymmärtävät mielen ja kehon yhteyden, mutta valtavirta tuntuu ajattelevan, että jos jokin osa kehossa menee rikki, se voidaan vaihtaa ja korvata uudella.

Traditionaalinen jooga, joka on yksi holistisista työkaluista ja pohjautuu ayurvedaan, näkee asiat toisin. Maailmankuva, jonka autenttinen harjoitus sinulle ammentaa, on kokonaisvaltainen. Kaikki mielen toiminnot vaikuttavat suoraan kehoomme ja toisinpäin. Itseasiassa jakoa näiden kahden välillä ei tehdä, sillä kaikki on yhtä.

Shaktajoogatunnilla opit miten joogaa voi käyttää huikeana työkaluna elimistön tahdosta riippumattomien toimintojen tasapainottamiseen.