MIKÄ SHAKTAJOOGA?
Shaktan ydin on suoritusvapaus. Olennaista on rentoutus ja nautinnon kautta tekeminen ja siksi tämä suuntaus sopiikin kaikille. Ulkoisesti asanat voivat näyttää tutulta kenelle tahansa joogan harrastajalle, mutta sisäiset prosessit erottavat traditionaalisen joogan moderneista sisaruksistaan. Usein ensikertalaisen sanat ensimmäisen harjoituksen jälkeen ovatkin, että olipa harjoitus erilainen kuin mikään koskaan aiemmin koettu.
Tuntimme pidetään aina saman autenttisen joogasysteemin pohjalta, joten harjoituksen sisältöön ei vaikuta kenen ohjaajan tunnille osallistut. Haluamme välittää joogatunneillamme tärkeimmän asian – lempeyden. Omaa kehoa kuunnellen saavutat asanoissa vaivattomuuden ja tyyneyden.
Moni yhdistää nykyään joogan jumppaan tai venyttelyyn, mutta tunneillamme tulet huomaamaan, kuinka jooga on jotain ihan muuta. Opettajamme ovat koulutettuja ammattilaisia, jotka ymmärtävät taustalla olevan traditionaalisen tieteen, sekä myös modernin käsityksen ihmiskehosta.
Haluatko kokeilla Shaktajoogaa? Ilmoittaudu Tutustumistunnille.
Alta löydät myös blogitekstimme sekä muutamia podcast-suosituksia, joista voit ammentaa lisätietoa. Tervetuloa matkalle traditionaalisen joogan äärelle!
JOOGABLOGI - AJATUKSIA ELÄMÄSTÄ PINTAA SYVEMMÄLTÄ...
On syytä muistaa miksi pysähtyminen kannattaa pitää osana kokonaista arkea.
Tässä yhdellä viikolla sain kokea äärimmäisen rentouden ja suoritusvapaan olotilan, sekä äärimmäisen stressaavan ja kiireisen olotilan saman viikon sisään.
Kaikki tapahtui nopealla aikataululla ja se sai minut pohtimaan, millaisten linssien kautta meistä jokainen päivittäin kohtaa toisensa – ja entä millaisen kokemuksen saamme maailmasta sen hetkisen mielentilamme kautta?
Mielentila vaikuttaa suoraan siihen, minkälaisena koemme maailman – miten suhtaudumme ympäristöömme, muihin ihmisiin ja itseemme. Kun mieli on stressaantunut, huonot luonteenpiirteet kärjistyvät. Keskittymiskyky heikkenee. Alkaa ärsyttää ja aikaa hukkuu epäjärjestykseen – usein asioiden kontrolloinnin tarve kasvaa.
Alamme siis nähdä maailmassa enemmän vikoja kuin täydellisyyttä.
Fyysisiä oireitakin tunnistetaan monia – hengitys tihenee ja vatsassa, rintakehässä sekä selässä tuntuu jännitteitä. Kun näin tapahtuu minulle, tuntuu, että en ole enää oma itseni (tai todella huono versio itsestäni) ja se saa minut ärsyyntymään entisestään ja kierre on valmis.
Kun mieli on rento, keho on rento ja hyvät luonteenpiirteet nousevat esiin. Asiat saavat levätä juuri kuten ovat ja tilanteet järjestyvät kuin itsestään. Hermosto lepää, ruoansulatus toimii, aineenvaihdunta (ja mielenvaihdunta) on tasapainossa.
Miten pysähdyn ja päästän irti?
Irti päästäminen on ehkä kaunein lahja, jonka voit itsellesi antaa. Riippuu tilanteesta, mutta useimmiten siihen ei tarvita kuin hetki, yksi metsäkävely, yhden hyvät löylyt tai yksi asanaharjoitus.
Tärkeää on kuitenkin muistaa, että rentoutuminen tapahtuu ilman itsekuria ja ponnisteluja, sillä se on ihan ookoo, että välillä stressi ottaa vallan. Äärilaidoissa käyminen antaa perspektiivin sille, mikä on sinun kultainen keskitiesi – sinun tasapainosi.
Kaisa <3
Varmaan tarinoita on yhtä monta kuin joogejakin, mutta tässä hieman omia pohdintojani joogina olemisesta.
”Vieläkö harrastat joogaa?” on yleisin kysymys, jonka kuulen. Se saa minut miettimään, harrastanko todella – vai onko jooga jotain, joka on vain arjessani, samoin kuin nukkuminen ja syöminen – kenties voisin sanoa, että harrastan elämää.
Vaikka sana harjoitus tunnettiin jo riimukirjoituksen aikana ja se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että harjaannutan itseäni jossain asiassa paremmaksi, on sana harrastus alkanut tarkoittaa meille jotain ihan muuta – vanhasta sanasta on jäljellä siis vain etäinen kaiku.
Meidän kulttuurillemme niin tuttu, helpoksi koettu tyyli on paloitella asiat lokeroihin. Se tuntuu turvalliselta, sillä silloin voi helposti siirtää yhden laatikon hetkeksi syrjään. Kaikki tekemisemme ovat erillisiä toisistaan ja koko lineaarinen päivärytmimme koostuu tuntien ja minuuttien jaottelusta.
Kun lokeroimme asiat, lokeroimme samalla myös itsemme.
Traditionaalisen joogin elämä opettaa kokonaisvaltaisuutta, silloin asiat eivät ole irrallisia toisistaan, vaan kaikki mitä teen (tai en tee) oikeastaan harjaannuttaa minua joogan tiellä.
Tällöin esimerkiksi kysymys: ”Pidätkö taukoa joogaharjoituksesta?” tuntuu jokseenkin hämmentävältä, sillä vaikka en levittäisi joogamattoa, on jooginen harjoitus – eli kokonaisen elämän opettelu, aina mukanani.
Kaisa <3
Shaktajoogatunti antaa työkalut kokonaisen systeemisi löytämiseen. Joogaa voi hyödyntää elimistön tahdosta riippumattomien toimintojen tasapainottamiseen.
Modernissa, länsimaisessa yhteiskunnassa olemme tottuneet erottelemaan kehon ja mielen erillisiksi, joilla on omat toimintonsa ja tarkoituksensa. Tämä on lähtökohta sille, miksi nykyään ajattelemme kaikesta irrallisina osina. Olemme menneet ajattelussamme jopa niin pitkälle, että nykyään miellämme, että ihminen on kuin kone – tai jopa, että ihminen ON kone.
Tässä modernissa, fysikalistisessa kuvassa, joka meillä on maailmasta, käsittelemme kehoa robottina, jota voi muokata ilman sen syvällisempää ajatusta mielen vaikutuksista sen toimintaan. Toki monet holistiset hoitomuodot edelleen ymmärtävät mielen ja kehon yhteyden, mutta valtavirta tuntuu ajattelevan, että jos jokin osa kehossa menee rikki, se voidaan vaihtaa ja korvata uudella.
Traditionaalinen jooga, joka on yksi holistisista työkaluista ja pohjautuu ayurvedaan, näkee asiat toisin. Maailmankuva, jonka autenttinen harjoitus sinulle ammentaa, on kokonaisvaltainen. Kaikki mielen toiminnot vaikuttavat suoraan kehoomme ja toisinpäin. Itseasiassa jakoa näiden kahden välillä ei tehdä, sillä kaikki on yhtä.
Suoritusvapauden ja kiireettömyyden kokemus palautumiselle on ensisijaisen tärkeää.
Onko maaliskuussa vielä sellainen olo, että olet vasta hiljalleen heräilemässä talviunilta ja pulppuava valon määrä ihmetyttää? Se on ihan ok 🙂
Valo lisääntyy ja tekee mieli tehdä ja uudistua, siivota pölyt ja vaihtaa järjestyksen paikkaa. Mutta monesti tämä tekemisen into myös uuvuttaa, sillä maaliskuu on vasta heräämisen aikaa.
Karhukin heräilee talviuniltaan pikkuhiljaa, vasta huhtikuussa päästää pennut pesästä. Kuhina-aika alkaa, kun teeri soi ja metsäjänis vaihtaa ylleen kesäpuvun.
Meillä ihmisillä, usein talvella ottamatta jäänyt vetäytyminen kumuloituu kevään korvalla ja helposti väsymme tai sairastumme, sillä luontainen kierto vaatii, että lepo on otettava jossain kohtaa. Suorittaminen saa yliotteen päivän pidetessä – siinä sitä helposti unohtaa oman palautumisensa.
Perinteinen harjoitus antaa kokemuksen irti päästämisestä. Joogamatto on pyhäkkö, se on sinun karhunpesäsi. Asanoiden avulla löydät todellisen itsesi ja matolta noustessa katsot maailmaa hieman erilaisin – ehkä vähemmän kontrolloivin silmin.
Muista heräillä rauhassa! ☀️
T. Kaisa
Mikä on kokonainen systeemi?
Se tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että kaikki jaottelu on vain näennäistä.
Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää sitä, että kehoa ja mieltä ei voi erottaa toisistaan. Mutta rajaa ei kannata asettaa myöskään yksilön sisälle, sillä olemme jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa.
Kun ymmärtää tämän kokonaisen systeemin idean, on paljon helpompi alkaa rakentamaan hedelmällistä vuorovaikutusta itseensä ja muihin.
”Kaikki mitä tunnen, minä puen kehooni – halusin tai en – ja esitän sen ulospäin erilaisilla signaaleilla, joita olen tottunut käyttämään tunteideni ilmaisemiseen.
Esimerkiksi, jos tunnen surua, voit nähdä kehoni itkevän. Tai jos tunnen iloa, voit nähdä kehoni nauravan. Kehoni on siis jotain, joka pukee ajatukseni materiaksi. Toisin sanoen, kehoni on on vain ajatukseni, joka näyttäytyy sinulle tietyllä tavalla.”
Näin hienosti sanoitti yksi aikamme tunnettu filosofi.
Joogaharjoitus antaa sinulle työkalut, jotta voit kirjoittaa itseesi tämän tunteen kokonaisuudesta ja silloin koko kokemuksesi maailmasta muuttuu – kehollista ilmaisua myöten.
Ajattelen – siis olen <3
Kaisa
